Onko ilmastonmuutos pelkkää satua?

Ari Vatanen pääsi oikeutetusti otsikoihin kerrottuaan ilmastonmuutoksen todellisesta luonteesta:

Hiilidioksidipäästöjen välttäminen on ehkä stalinismin ohella suurin hype, jonka olen elämässäni kokenut.

Suuri hiilijalanjälki tarkoittaa hyvinvointia. Miksi ihmisiä syyllistetään materiaalisesta hyvinvoinnista?

Sehän on ihan absurdia, että ihminen tietäisi miten ilmasto muuttuu. Ei kukaan tiedä minkälainen sää on ensi lauantaina. Lämpimiä jaksoja on tullut ja mennyt ihmiskunnan historian aikana.

Jostain syystä Greenpeacen energiavastaava Lauri Myllyvirta ei ollut asiasta aivan samaa mieltä. Lue koko juttu Iltalehden sivuilta.

Ari Vatanen voisi myös keskustella aiheesta lisää YK:n pääsihteeri Ban Ki Moon kanssa. Ban Ki Moon oli erittäin huolestunut ilmastonmuutoksesta ja puhuikin tästä eduskunnalle Suomen vierailullaan:

Eduskunnalle puhunut pääsihteeri katsoi, että monet tiedemiesten pahimmatkin ennusteet ovat jo toteutumassa ja tilanne on osin jo ennusteitakin pahempi. Seuraamukset koko planeetalle ovat tuhoisia.

Kyseinen uutinen löytyy kokonaisuudessaan Keskisuomalaisen verkkosivuilta.

Kävin tänään vastaamassa Ylen sivuilla olevaan vaalikoneeseen ja 30 kysymyksen jälkeen kolmanneksi vähiten kanssani samaa mieltä asioista oli Ari Vatanen. Hän oli täysin eri mieltä kysymyksen “Ilmasto- ja energiapolitiikassa EU:n on sitouduttava tiukkoihin päästörajoihin, vaikka ne hidastaisivat talouskasvua.” kanssa ja kommentoi siihen seuraavaa:

Päinvastoin, ilmasto- ja energiapolitiikassa on korkea aika ryhtyä tekemään päätöksiä, jotka perustuvat huolelliseen analyysiin ideologien sijaan. Aloitetaan kiireisimmästä: vaarallisen alhaisen energiaomavaraisuuden nostamisesta eli ydinvoiman merkittävästä lisäämisestä. Nyt haihatellaan uusiutuvilla ja kylvetään rahaa tuuleen. Työnjako: ihminen huolehtii energiasta ja luonto lämpötilasta

Koko asian voi tiivistää parhaiten Lauri Myllyvirran sanoin:

Olen seurannut ympäristö- ja ilmastonmuutoskeskustelua 90-luvun puolivälistä lähtien ja tuntuu, että Vatanen käänsi kelloa juuri kymmenen vuotta taaksepäin.

Virustorjunnasta

Lueskelen aina välillä Tietokone-lehden sivuilla olevia blogeja, lähinnä seuraan Mac-aiheista Omenalohkoja-blogia. Siinä oli viime viikon torstaina kirjoitus aiheesta “Virustorjuntaa vai ei?”. Blogin idea on luultavimmin lähtenyt siitä, että F-secure julkaisi keskiviikkona 20. päivä ensimmäisen testiversion Mac-tietoturvatuotteestaan.

Lopetin joskus taannoin Tietokone-lehden nettiuutisten lukemisen, koska uutisoijat eivät kritisoineet lähteitään ollenkaan, vaan kirjoittivat kaiken “ainoana totuutena”, mitä olivat jostain sattuneet lukemaan. Tätä huomaa edelleenkin heidän uutisoinnissaan, enkä kovin aktiivisesti heidän uutisia vieläkään lue. Nyt alkaa tuntumaan siltä, että blogien kirjoittajiltakin (jotka myös kirjoittavat itse lehteen) on alkanut homma lähtemään lapasesta:

Windowsissa virustorjunnan tarpeellisuuden ymmärtää, mutta onko sekään enää niin tarpeellista? Eräs hyvin asiantunteva Windowsin käyttäjä totesi, ettei hän aja Windowsissakaan virustorjuntaohjelmaa, palomuuri ja systeemin omat suojausmekanismit riittävät. Ja miksi ajaisi, Microsoftin Windows-pomo Allchin totesi Vistan julkaisun aikoihin, ettei siinä moista tarvita…

Niin, mitäpä sillä virustorjunnalla tekisi?

Hän kuitenkin suitsuttaa ilmaisia virustorjuntaohjelmia seuraavassa kappaleessaan:

Ja jos Windowsissa virustorjuntaa kaipaa, niin silloin tarjolla on kotikäyttöön ilmaisia vaihtoehtoja, jotka ovat ilmeisen hyviä. Itse käytän yhdessä virtuaalisessa Windowsissa virustorjuntaohjelmaa ihan varmuuden vuoksi, kun siinä pyörii XP. Mutta en maksullista, vaan ilmaista versiota…

Kirjoitin aika pitkän vastauksen artikkeliin, joka löytyy blogin vastauksista aika alusta. Lisään vastauksen kuitenkin tähän alle, koska olen siinä tiivistänyt aika hyvin mielipiteeni tämän hetken virustorjunnasta. Huomatkaa että viittaan vastauksessani myös muiden käyttäjien vastauksiin, joten suosittelen vilkaisemaan niitä blogin kommenteista.

Se on jännä, että joka kerta kun puhutaan virustorjunnasta, niin esiin tulee henkilöitä, jotka eivät sitä koskaan ole tarvinneet eivätkä kuulemma jatkossakaan tarvitse. Heidän mielestä sama toimii myös muillekin, koska se toimii heilläkin.

Ymmärrän kyllä heitä, voisin itsekin sanoa, etten tarvitse virustorjuntaa, koska periaatteessa järkevästi nettiä käyttäen sitä ei tarvitsekaan. Mutta tämä on vain periaatteessa. Kuten muistetaan, niin tietokone.fi-sivustokin joutui XSS-hyökkäyksen uhriksi. Sillä ei ole mitään väliä, kuinka luotettu sivusto on, jos sieltä sattuu yksikin reikä löytymään, jota rikolliset hyödyntävät haittaohjelmia levittämiseen. Olen aika varma, että monella näistä virustorjuntaa käyttämättömistä nörteistä pyörii conficker, mebroot tai muu vastaava koneella, heidän siitä tietämättä. Haittaohjelmilla kun ei nykyisin ole tapana ilmoitella toiminnastaan.

Oswaldkin mainitsi nuo usb-tikut, cd-levyt jne., vastahan sitä joltain valmistajalta pääsi jakeluun uusia usb-tikkuja/mp3-soittimia, joissa oli virukset valmiina.

Monet käyttävät ilmaisia antivirusohjelmistoja, joka on varmasti riittävä useimpiin tarkoituksiin. On kuitenkin huomattava, että ilmaisista ohjelmista puuttuu monesti tärkeitä ominaisuuksia, kuten webbiliikenteen skannaus, joka auttaisi noiden XSS-hyökkäysten kanssa. Se kuitenkin alkaa olla suurin riski, mistä nykyään haittaohjelmia koneelleen saa. Onneksi selaimet ovat tulleet tässä jo osittain vastaan, vasta viikko sitten Chrome kertoi erään sivuston levittävän haittaohjelmia. Tämä sivu on minuun silmiin ”luotettava”, käytän sitä päivittäin. Taas oli isketty johonkin pieneen aukkoon sivustolle ja saatu se levittämään haittaohjelmia sivustoa lukeville. Odotin pari päivää ja sivusto oli saatu puhdistettua, Chromekin päästi minut taas sivustolle, kun se huomasi että asiat oli korjattu.

Törmäsin myös muutama viikko sitten koneeseen, joka oli varustettu tunnetulla ilmais-virustorjunnalla. Viruksia ja troijalaisia oli kyllä jo karanteeniin pistetty, mutta silti osa oli jäänyt nappaamatta. Kone ei jäätyi täysin kun se pääsi windowsiin, jos verkkopiuha oli kiinni. Tässä tapauksessa apuun tuli F-Securen Rescue CD, jolla haittaohjelmat saatiin lopulta kuriin.

Artikkelissa mainitaan, ettei virustorjunnat suojaa uusia uhkia vastaan, näin ehkä onkin ilmaisten ohjelmistojen kanssa. Lähes kaikista kaupallisista löytyy jo 0-päivä suojaus uusia uhkia vastaan, jokaisella valmistajalla tuntuu olevan oma termi tästä suojauksesta. 0-päivä uhkien torjuntaa parannetaan kokoajan, pilvilaskennan avulla uudet haittaohjelmat saadaan hyvin nopeasti kiinni, ennenkuin uusia tunnisteita on valmistajilta vielä tullut.

Haittaohjelmien lisäksi nuo virustorjuntasoftat ottavat mukavasti kiinni kaikki seuranta-evästeet ym. vastaavat ja näin ollen lisäävät yksityisyydensuojaa.

Macille ei tosiaan vielä oikein haittaohjelmia ole, mutta moni käyttää macissa virtuaalisena windowsia, joten olisi fiksuja että virustorjunta löytyisi molemmista. Jos virus estää virtuaali-windowsin käynnistymisen, niin maccipuolelta voisi skannata ja poistaa tuon viruksen. Lisäksi macien suosio on kasvanut niin paljon, että virusten kirjoittajat suuntaavat katseensa myös niitä kohti. Näin ollen kannattaa pikkuhiljaa alkaa seurailemaan tilannetta ja hommata virustorjunta ennen tartunnan saamista.

F-securen mac-ohjelmistokin on vasta varhaisessa vaiheessa. Siinä ei tule mukana vielä virustunnisteita ja se tunnistaakin vasta Eicar-testiviruksen. Lisäksi se ei vielä tunnista windows-viruksia. Vaimon koneelle tuon asensin ja näytti vievän melkein 2 megaa muistia, eli varsin vähillä resursseilla mennään. Katsotaan miten tilanne kehittyy, virustorjuntaa ei kuluttaja vielä tarvitse maciin, mutta ehkä jo loppuvuoden puolella…

Mobiiliviruksista sen verran lyhyesti, että kyllähän tuo Symbian S60v3 toi mukanaan aika paljon parannuksia tietoturvaan ja tämän myötä virusten tekeminen älypuhelimille onkin vähentynyt. Itsellä pyörii kyllä F-Securen softa E90:ssä, ehkä tottumuksesta kun se on aina puhelimessa ollut. Toisaalta kun pitää bluetoothin pois päältä, pääsee jo huomattavan pitkälle tietoturvan kanssa. Joten ei mobiililla puolella virustorjunta ole kovin tarpeellista, riippuu toki myös siitä, missä matkustelee. iPhonekin on varsin hyvin suojattu, joten suhtaudun myös hieman skeptisesti sen virustorjuntaohjelmistoihin.

Toki, kuten osa blogiin kommentoikin, suuri osuus viruksen saamisesta on käyttäjällä itsellään. Nuoret tytöt lataavat heppa-näytönsäästäjiä ja taustakuvia, joiden mukana tulee kourallinen haittaohjelmia. Pojat eivät yleensä lataa heppa-aiheisia näytönsäästäjiä, mutta kylläpä niitä haittaohjelmia löytyy myös auto-aiheisista näytönsäästäjistä. Lisäksi kovinkaan monelle ei ole helppoa erottaa huijausviestejä / nettisivuja oikeista, joten vipuun tulee varmasti välillä mentyä. Juuri tämän takia on tärkeää, että koneella on joku joka huolehtii tekemisistäsi, eli jonkinlainen tietoturvaohjelmisto.

Kuten kommentissani viittasin XSS-haavoittuvuuksiin, ei vika nykyään aina ole edes käyttäjän, vaan nettisivun huonon tietoturvan.

En rupea kuitenkaan suitsuttamaan minkään yhtiön tietoturvaohjelmia tähän loppuun. Ilmais-virustorjunnoista on yleensä olemassa myös se maksullinen lisäturvaa tarjoava versio ja sitten löytyy roppakaupalla pelkästään kaupallisella pohjalla toimia tuotteita, joten valinnanvaraa on.

Windows-käyttäjät pitäkää siis koneenne turvattuna, linux- ja mac-käyttäjät voivat vielä olla rauhassa. Mac-käyttäjät joutuvat ehkä seuraavana sijoittamaan tietoturvaohjelmistoon, mutta tilanteen kehittymistä kannattaa vielä seurata rauhassa.

Kiillotusta Chromeen

Vasta kun pääsin mainostamasta Chromea, niin selaimeen tuli isohko päivitys. Kaikki jotka käyttävät tuota “stable”-kanavaa, eli selaimen virallista versiota, saivat uuden päivityksen. Vastaavat päivityksethän ovat olleet beta- ja dev-kanavien käyttäjillä jo pidemmän aikaa, mutta nyt korjauksia on testattu riittävästi ja ne on julkistettu “kaikelle kansalle”. Päivitys asentuu automaattisesti, joten mitään toimenpiteitä käyttäjän ei tarvitse tehdä saadakseen uuden version.

Tärkeimmät lisäykset ominaisuuksiin ovat:

• mahdollisuus poistaa sivujen pikalinkkejä uuden tabin ikkunasta
• kokoruutu-moodi (löytyy Työkalut-valikosta tai F11-näppäimen takaa
• lomakkeiden automaattinen täydennys, selain muistaa nyt mitä olet syöttänyt lomakkeisiin aikaisemmin

Muita muutoksia ovat:

• selaimen stabiilisuutta parannettu; yli 300 bugia korjattua
• nopeutta lisätty uuden WebKit-moottorin ja V8-JavaScript-moottorin myötä

Lisää uudistuksista voi lukea alkuperäisestä uutisesta Chromen blogissa tai katsoa alla olevasta videosta:

Varmuuskopiointia kotimaisittain

F-secure on vihdoin julkaissut oman varmuuskopiointiohjelmistonsa. F-secure Online Backup kopioi valitsemasi tiedostot F-Securen palvelimille turvaan. Ainahan on hyvä ottaa varmuuskopioita tärkeistä tiedostoista esim. ulkoiselle kiintolevylle, mutta entä jos sekä läppärisi että kiintolevysi ovat samassa repussa ja se varastetaan? Tai jos molemmat tuhoutuvat esim. tuilpalossa? Tällöin varmuuskopioinnista ei ole mitään hyötyä. Niinpä moni käyttääkin tänä päivänä jotain netin monista varmuuskopiointipalveluista. Itse olen muutaman kuukauden verran käyttänyt/testannut Syncplicityn varmuuskopiointi- ja synkronointiohjelmaa. Syncplicityn ohjelma on saatavan Windowsille ja Macille. Ohjelman ilmaisversio mahdollistaa kahden (2) gigan verran tallennustilaa verkossa. Ohjelmalla voi varmuuskopioinnin lisäksi synkronoida tiedostoja.

Synkronoinnista hyvä esimerkki on, että muokkaat työartikkelia pöytäkoneella ja toteat, että sinun tarvitsee lähteä junaan vaikka artikkeli on vielä hieman kesken. Tallennat tiedoston ja samalla Syncplicity huomaa sen muuttuneen ja lähettää muuttuneen tiedoston palvelimelleen. Matkalle otat kuitenkin läppärisi mukaan ja käytät sitä hetken aikaa verkossa esim. mokkulan tai julkisen wlanin kautta. Tällöin Syncplicity synkronoi tiedostosi ja läppärille siirtyy pöytäkoneellasi kesken jäänyt artikkeli. Kirjoitat artikkelin loppuun ja kun läppärisi on seuraavan kerran verkossa, synkronoituu valmis artikkeli takaisin pöytäkoneellesi. Näin vältyt tiedostojen turhilta muistitikulle kopioinneilta. Lisäksi pääset tiedostoihisi käsiksi aina kirjautumalla Syncplicityn palvelimelle, joten voit hakea artikkelisi vaikka olisit sukulaisten luona käymässä ilman omaa läppäriäsi.

Syncplicity kryptaa kaikki tiedostosi ja tiedonsiirto tapahtuu salatun yhteyden läpi. Lisäksi tiedostot on tallennettu aina neljälle eri palvelimelle (jotka sijaitsevat eri keskuksissa), joten tiedostojen pitäisi olla aika hyvin turvassa, sekä suojassa muiden silmiltä. Syncplicityn ilmaisversiossa on toki muutamia muitakin rajoituksia kahden gigan tilan lisäksi, esimerkiksi synkronointiin voi määrittää vain kaksi tietokonetta. Heiltä löytyy toki myös maksullinen palvelu hintaan 9,99$ kuussa tai 99$ vuodessa. Tuolla hinnalla ominaisuuksia tulee lisää ja synkronointia voi käyttää niin monella koneella kuin haluaa. Lisäksi tallennustila kasvaa 50 gigatavuun, joten isommatkin kuvakokoelmat mahtuvat talteen.

Verkosta löytyy lukematon määrä erilaisia varmuuskopiointi- ja synkronointipalveluja, minun esimerkki koski vain yhtä. Kuitenkin monessa palvelussa ongelmana on pieni tallennustila tai lisämaksut kaistan käytöstä (esim. Amazon S3). F-Secure tarjoaakin omalla ratkaisullaan tähän helpotusta. Tallennustilaa on rajattomasti, eikä kaistan käytöstä laskuteta. F-Secure Online Backup on toki lähtökohdiltaan täysin kaupallinen ja ilmaisversiota ei ole tarjolla (sivulta löytyy kuitenkin 30 päivän kokeiluversio). Mutta hinta on kuitenkin kohtuullisen huokea, kun ottaa huomioon, että tallennustilaa ei ole rajattu. Hinta on yhdelle vuodelle 79,90€. Lisäksi kannattaa muistaa, että F-Securen tuote on lokalisoitu useille kielille, myös molemmille kotimaisille.

Online Backup ohjelmisto on nimensä mukaisesti vain varmuuskopiointiohjelma, eikä tarjoa synkronointitoimintoja. Tiedostoihin pääsee kuitenkin käsiksi ympäri maailman kirjautumalla Online Backup portaaliin F-Securen verkkosivuilla. Syncplicityn tavoin F-Securen palvelimille tallennettavat tiedostot kryptataan ja tiedostojen siirrossa käytetään SSL-salausta. Varmuuskopiointi hoituu automaattisesti taustalla ja varmuuskopioinnin tilasta saa halutessaan sähköpostiraportin. Itse en ole vielä ehtinyt tuotteeseen läheisesti tutustua, mutta tarkoitus on tehdä niin lähiviikkoina, joten palaan asiaan myöhemmin.

Suosittelen tutustumaan vaikka jompaan kumpaan mainitsemistani palveluista, ettei käy niin, että ne arvokkaat valokuvat/tiedostot häviävät jonain päivänä tuhkana tuuleen. Palveluita löytyy tosiaan kymmenittäin, yksi muista hyvistä on SugarSync. Sokerisynkronointi oli aluksi vain maksullinen, eikä tarjonnut ollenkaan ilmaista käyttömahdollisuutta, mutta nyt heiltäkin löytyy Syncplicitystä kopioitu kahden gigan tallennustilalla oleva ilmaistili. Sugarsync lisää PC ja Mac tuen lisäksi mahdollisuuden käyttää palvelua puhelimen kautta.

F-Securesta vielä sen verran, että www.f-secure.comin kautta tarkastellessa Online Backupin näyttää saavan hintaan 59,90€, eli kannattaa tilailla tuote sitä kautta niin säästää pari kymppiä.

Selainpropagandaa

Olen itse käyttänyt viime syksynä julkaistua Googlen Chrome selainta pääsääntöisenä selaimena julkaisusta lähtien. Chromehan kirjoitti kaikki nopeustulokset uusiksi heti ilmestyttyään ja on edelleen netin nopein selain. Kyllä, myös selain voi nopeuttaa surffausta, kaikki ei ole aina oman netin nopeudesta kiinni. Etenkin moni sivusto käyttää nykyään paljon JavaScriptia hienojen ominaisuuksien toteuttamiseen ja Chromen miehekkäästi nimetty V8-moottori oli ilmestyessään monta kertaa muiden selainten JavaScript-moottoreita nopeampi. Nopeuden huomasi heti esim. Gmailia käyttäessä.

Chrome toi nopeuden lisäksi mukanaan myös monia muita ominaisuuksia, välilehtiä pystyy siirtämään täysin vapaasti ja irrottamaan vaikka omiksi ikkunoikseen. Nettisivuista voi tehdä pikakuvakkeita omalle työpöydälleen, jolloin nettisivut muuttuvat hieman tavallisten ohjelmien tapaisiksi. Tietoturvaan on panostettu paljon, Google käy indeksoimiaan sivujaan läpi ja merkkaa haittaohjelmia levittävät sivut. Itselleni on käynyt niin että ihan luotettava sivusto jolta luen uutisia päivittäin, oli joutunut hyökkäyksen kohteeksi ja rikolliset olivat laittaneet sivuston levittämään haittaohjelmia kaikkien kävijöiden koneisiin. Minulle ei onneksi käynyt kuinkaan, koska Chrome kertoi asiasta minulle, eikä päästänyt minua sivulle. Parin päivän päästä sivuston ylläpitäjät olivat korjanneet asian ja Google oli merkannut sivuston puhtaaksi, jolloin Chrome päästi minut käymään sivustolla.

Chrome luo jokaisesta välilehdestä oman prosessinsa, joten jos joku välilehdistä sattuu “kaatumaan” esim. toimimattoman flash-pluginin takia tms., voi kyseisen välilehden vain sulkea ja jatkaa selailuaan muissa välilehdissä. Näin koko selain ei jumiudu, vaan voit sulkea vain rikkinäisen välilehden.

Chrome toi mukanaan myös incognito-moodin, jolla voi selailla Internetissä jättämättä itsestään jälkiä. Sivustot eivät voi tallentaa mitään tietoja koneellesi (esim. evästeitä) eikä Chrome myöskään tallenna käymistäsi sivuista mitään tietoja.

Chrome perustuu Applen Safari-selaimen tavoin avoimeen WebKit-selainmoottoriin. Niinpä ei olekaan ihme, että Safarin uuden 4-version beta-julkaisu on huomattavasti Chromen näköinen. Saa nähdä minkälaiseksi valmis julkaisu sitten muovautuu.

Googlen Chrome-selain on saatavana kotisivuiltaan http://www.google.com/chrome. Kyseisellä sivulla on selaimesta viimeisin “vakaa” (eng. stable) julkaisu. Chromesta on myös kaksi muuta julkaisuhaaraa kokeilunhaluisille. Developer-kanava päivittyy välillä päivittäin uusimmilla ominaisuuksilla ja korjauksilla. Beta-kanava päivittyy parin viikon välein sisältäen Developer-julkaisussa jo toimiviksi testattuja ominaisuuksia. Stable-julkaisu tulee muutaman kuukauden välein sisältäen sitten Beta-kanavassa pitkään testattuja ominaisuuksia. Chromen kehittäjille suunnatuilta sivuilta löytyy ohjelma kanavan vaihtamiseksi.

Google julkaisi Chromen Youtube-kanavalla 11 minivideota, joissa kuvattiin millainen Chrome selain on. Videot eivät suinkaan ole Googlen tuotantoa vaan Chromen kehittäjät pyysivät innokkaita harrastajia tekemään videoita. Videot ovat hauskaa katsottavaa ja kestävät alle minuutista vajaaseen kahteen minuuttiin. Lisää juttua asiasta on Chromen blogissa.

Chrome-selain löytyy tällä hetkellä vain Windowsille, mutta Linux- ja Mac-julkaisut ovat tulossa tämän vuoden puolella. Chromen asennusohjelma tuo kaikki suosikit ja tallennetut salasanat vanhasta selaimestasi, joten tyhjästä ei tarvitse aloittaa. Joten ei muuta kuin kokeilemaan uutta selainta!